Ei noin voi tapahtua oikeassa elämässä. Hollywood -meininkiä. Raaka kirja. Miten voi raskaana olevalta naiselta moista tekstiä syntyä? 

Muun muassa tuon suuntaisia kommentteja kirjailija Suvi Piiroinen kertoi Menetetyt -kirjastaan sen luomisvaiheessa saaneensa, kun olin kuuntelemassa häntä teoksen julkkaritilaisuudessa Juuan kunnankirjastossa 25.11.2017. Hymähtelin itsekseni ja seuranani olleelle isälleni. Jotain sanoinkin. Ensimmäisen teoksen perusteella oli vaikea uskoa, että Menetetytkään mitenkään raaka olisi. Että siitä jotenkin yöunensa menettäisi. Eikä tilaisuudessa esitetty lukunäytekään yhtään uskoa moiseen parantanut - normikauraa. Mielenkiinto oli kuitenkin jo herännyt. Eikä vähiten sen takia, että ensimmäisestä kirjasta saadun palautteen myötä Piiroinen oli lisännyt tähän opukseen paikallisia tien nimiä, järviä ym. Paloin halusta tietää, tunnistaisinko paikat... 

Kuva ylhäällä: Lukunäytteen valinta ei mennyt ihan putkeen. Kirjailija oikealla.

Vihdoin sain kirjan käsiini. Pitivätkö väitteet raakuudesta paikkansa? Olivatko tapahtumat jotenkin ufoja, aivan toisesta maailmasta, täysin uskomattomia? Well, I´ve got news for you: vanha sanonta totuus on tarua ihmeellisempää tuli mieleen. Sitä vahvemmin, mitä edemmäs kirjassa etenin. Mielestäni kirjassa ei ole yhtään ylilyöntejä, vaan se voisi hyvinkin olla totta. Moisia tapahtumia tietää koettavan valitettavan paljon ympäri maailmaa, jos yhtään esimerkiksi seuraa uutisia. Uutiset vain eivät yleensä avaa sitä, mikä asioiden takana on. Vaikkapa tragedia, jonka seurauksena pitkään sinnitellyt ja syystä tai toisesta yksin jäänyt henkilö murtuu surusta ja/tai syyllisyydestä - ja yleensä tuhoisin seurauksin. 

Kuva ylhäällä: molemmat kirjat. Kolmas on tekeillä ja markkinoilla 2019, mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan. Kirjojen kannet on Piiroisen kertoman mukaan varsin onnistuneesti suunnitellut Amerikassa asuva suomalainen, pelkästään nimen perusteella. 

Heti Menetettyjen alkusivuilla jouduin pysähtymään. Palaamaan takaisin jo lukemalleni sivulle. Löysin itseni miettimästä, mitkä kolme sanaa? Minä rakastan sinua? Sinä s...nan pask..nen? Vaihtoehtoja oli monia, etenkin, kun ei vielä tiennyt, mistä tuossa tilanteessa oli varsinaisesti kyse. Nyt, 315 sivua viisaampana, voisin veikata vielä kerran: paha saa palkkansa. Ehkä loogisin, jos ajattelee nykytietojen valossa sitä, kuka tuon lauseen huusi.

Menettikö raakuuden takia yöunensa? Ei. Yöunet olivat kyllä lähellä lyhentyä vaarallisesti, sillä kirjaa ei olisi millään malttanut laskea käsistään. Vielä muutama sivu. Tää lause loppuun. Ei tätä nyt tähän voi jättää, PAKKO lukea vielä pari sivua. Kunnes olikin vierähtänyt taas tunti, ja seuraavan työpäivän aamu oli jo aivan liian lähellä. Haikein mielin oli laskettava kirja käsistään. Se on merkki siitä, että tämä teos on sopiva sekoitus draamaa, tragediaa ja huumoria - sanalla sanoen se on ihmiselämää. Turhaan Piiroinen ei asiantuntija-apureitaan siis kiitellyt tilaisuudessa ja kirjan loppukaneeteissa. Hyvinkin kirjailija Piiroisen haaveileman elokuvan arvoista tekstiä. (Löysin itseni jopa miettimästä, kuka soveltuisi ketäkin esittämään, mutta ei mennä siihen nyt...)

Onko käsistään kätevä herra Hirvi tytön mielikuvitusystävä vai todellinen henkilö? Mitkä tai ketkä kolme hirvieläintä tapaavat kesätapahtumassa? Mitä on tapahtunut rikostutkija-Robille ja selviääkö hän? Riehuuko Joensuussa sarjamurhaaja? Miksi? Muun muassa näihin ja muihinkin mieltäsi todennäköisesti askarruttaviin kysymyksiin saat vastauksen etsimällä käsiisi Suvi Piiroisen Menetetyt. Äläkä unohda sitä ensimmäistä.