Mitä ? Minäkö ? En varmasti :D

 

Niin se linja-autokuski vaan vakavalla naamalla väitti. Sie oot ihan normaali. Tai olit. En muista enää kumpi aikamuoto :D Monta vuotta kuljin linja-autossa opiskelijalipulla ja kun edelleen kuljen samoissa vuoroissa, mutta nyt vain "työllisenä", ilman alennuksia,opiskelijoitten joukossa, niin minusta onkin yhtäkkiä taikasauvan heilautuksella leivottu NORMAALI.

 

Normaaliutta tuputetaan myös elokuvalipussa. Alennuksella saadussa lipussa lukee "NORMAALI". Normaali. NoRmaaLi.

Norma Normaali. No-no-no-no-normaali.

 

Ajatus normaaliudesta on varsin outo. Koko ikäni olen taistellut tuulimyllyjä vastaan ja jos jokin on ollut normaalia, niin se, että minä olen ollut epänormaali. Kun muut olivat heppahulluja ja tekivät kirjaesitelmiä Marvi ja Merja Jalon opuksista, minä se tein esitelmät Agatha Christien Hercule Poirot'n seikkailuista. Tai Villi Amin. Kun muut kuuntelivat Haddawayta, Ace of Basea ym. minä se kuuntelin Beatlesia, Jan & Deania, Haddawayta ja Alphavillea. Kun muut esitelmöivät jostain pakkopulla-aiheesta yhteiskuntaopin tunnilla, minä se kuulkaas pein palopuheita Joensuussa rehottavasta rasismista - ja väitin, etten ikinä muuta sinne asumaan :D

 

Nykyään epänormaalius - vai pitäisikö mieluummin sanoa valtavirtaa vastaan tappelu ja omintakeiset ajatukset - tulevat ihan itsestään. Enää ei tarvitse yrittää. Niin, myönnän, joskus piti ihan väen vängällä olla vastarannan kiiski ollakseen erikoinen. Enää ei tarvitse yrittää. Nyt minä olen epänormaali, jota väitetään väenvängällä normaaliksi :D  Norma Normaali.

 
Tämä 2012 laadittu kirjoitus pitää edelleen niin hyvin paikkansa, että pakkohan se täälläkin on julkaista. Pakko.