Pyöräilystä kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle. Eipä siitä oikeastaan ole ollutkaan erikoista kirjoitettavaa, samoja vanhoja reittejä olen ajellut ja samoja kilometrimääriä. About 12 km/pvä. Paitsi viime aikoina.

Oman tietokoneen myötä ei ole ollut "pakko" lähteä kaupungille ajelemaan ja aikaansa kuluttamaan kirjastossa ja kaupoissa. Sitten kun olen pyörän naftaliinista kaivellut, olen käynyt lähinnä ruokakaupassa, kesällä tosin monessa muussakin paikassa, ajelin jopa ihan huvikseni, kuten joskus aiemminkin..

Olenkin löytänyt ihan uusia puolia itsestäni - olen kiinnostunut jopa kävelystä. Aiemmin ei kärsivällisyys tuntunut riittävän siihen, että kävelisi paikasta A paikkaan B, vaan silloinkin kun "käveli" jonnekin, yleensä ainakin osa matkasta piti juosta :D Nykyisellään on ihan mukava kävellä ja ajatella asioita, puhua pölistä puhelimessa tai vain nauttia raikkaasta, syksyisestä pakkasilmasta.

Sinällään jännää tuo pyöräilyinnon hiipuminen, että nyt pyörä on varmaan parhaassa kunnossa viimeisiä kolmea vuotta ajatellen. Aina siinä on ollut jotain remppaa, joko pientä itse hoidettavaa, kuten lokasuoja irti tai jarrupalat uusilla, tai sitten suurempaa. Viime uusivuosi kului "mukavissa" merkeissä, kun tiesi, että uskollnen kulkuväline on vietävä hoitoa saamaan heti kun liikkeet ovensa avaavat. Pyöräpahanen ei liiemmin välittänyt viime talven säätilan vaihteluista, ensin pakkasta montakymmentä astetta ja sitten yhtäkkiä lämmintä lähes saman verran. Jarruvaijerihan siitä otti itseensä ja jarrut sanoivat sopimuksen irti. Noh, sellaista en sentään minäkään uskalla itse mennä rukkailemaan, vaikka vähän sillä silmällä sitä katselinkin ensin. Vein sitten pyörän huolellisen harkinnan ja markkinatutkimuksen jälkeen parhaaksi katsomaani huoltamoon. Ja olin tyytyväinen lopputulokseen. Hinta-laatu-suhdekin oli sieltä parhaasta päästä parin pyöräkorjaamon kokemuksellani. Eipä siis ihme, että kun takarengas otti jostakin itseensä kesän kynnyksellä, vein kulkupelin samaan korjaamoon hoitoa saamaan. Enkä joutunut taaskaan pettymään. Taisivat saada minusta vakiasiakkaan :)

Mutta tässähän meinaa itse asia unohtua, eli pyöräilyinto on jostain syystä hiipunut. Vaikka pyörä on ehkä jopa elämänsä parhaassa kunnossa, varsinkin kun sain vihdoin ja viimein korjattua lokasuojan, joka ei oikein ole pysynyt paikoillaan lähes vuoteen. Parhaimmillaan en lähtenyt minnekään ilman, että mukana olkalaukussa kulki jakoavain ja pihdit, jos vaikka lokasuoja sattuisi tipahtamaan :) Muutaman kerran sitä rukkasin oikein ajankin kanssa, ja harkitsin jopa, että olisin isompien remonttien yhteydessä sen korjauttanut, mutten sitten kuitenkaan tehnyt niin. Sitten tässä eräänä kauniina päivänä sain tarpeekseni ainaisesta työkalujen mukana kuljettelusta ja otin käyttöön Pelle Pelottoman mietintämyssyn - ja hulluilla ideoilla pääsee pitkälle. Lähes tunnin ähräsin lokasuojan parissa, zoomailin ja säädin, mietin ja kokeilin, ja ylpeänä voin todeta, että muutamaan kuukauteen lokasuoja ei ole tipahdellut, vaikka ajaisin monttuunkin. Wau!