Olin helisemässä tässä muutama kuukausi sitten, kun muistitikkuni hajosi. Millä minä nyt kuljettelen tietoa ympäriinsä? Mihin minä nyt siirtelen valokuvat kamerastani nettisivujen päivittämistä varten? Puhumattakaan muista hankaluuksista, joita tikuttomuus aiheuttaisi... Aikani ihmeteltyäni ja suoranaisesti kärsittyäni tulin siihen tulokseen, että kun joulukin oli lähenemässä, ei kannattaisi lähettää tikkua huoltoon, vaan ostaa mieluummin vain upouusi ja kärsiä melkein olemattomat tappiot nahoissaan.

Tätä ennen olin kuitenkin ennättänyt jo mennä niin pitkälle, että olin yhteydessä tikun ostopaikkaan hajoamisen takia, mutta loppujen lopuksi siis tulin toisiin ajatuksiin takuun suhteen. Uuden tikun nimittäin sai tilalle olettaen, että itse ei ollut mitenkään vaikuttanut tikun hajoamiseen. Daa, tietenkin se on niin! Hah, minäpä vaikka en ollutkaan tikun hajoamiseen syyllinen, en kuitenkaan lähettänyt sitä ostopaikkaan, koska jos he olisivat todenneet jostain kumman kiemuran kautta, että minua voisikin pitää osallisena tikun hajoamiseen, olisin joutunut maksamaan 20 euroa turhasta työstä. Tutkimuksista nääs. Ääh, enhän minä sellaisia rupea maksamaan, kun uuden, suuremman muistikapasiteetin omaavan tikun sai tarjouksessa vain vajaan kympin enemmän pulittamalla, kuin mitä huolto olisi maksanut.

Kiertelin kaupoissa aikani, kärsin tikuttomuudesta ja lopulta ostin uuden. Valitettavasti mietin liian kauan. Jos olisin ostanut tikun hieman aiemmin, olisin saanut samaan hintaan taas puolet enemmän muistikapasiteettia sisältävän tikun. Tai jos olisin odottanut vielä vähän kauemmin ja kierrellyt kauppoja, nyt tarjouksista saisi lähes samaan hintaan 2 gigan muistitikun. Se riittäisi jo vaikka mihin... Mutta on tuo nykyinenkin ajanut asiansa vallan mainiosti.


Tässä pöytiä siivoillessani havahduin pari viikkoa sitten siihen, etten vieläkään ollut heittänyt vanhaa tikkua menemään. Kokeilin sen toimivuutta vielä pariin otteeseen toivotaan, toivotaan-tyyliin. Ei toimi. Sitten olin jo niin pitkällä kuin kävelemässä roskakaapille, kun hoksasin, että enpäs vielä heitäkään pois - minähän katson ensin, miltä tikku näyttää osiin purettuna, senhän olen aina halunnut tietää :) Ja tältä se näytti: 371430.jpg

Ai mitenkö tikulla olleiden tiedostojen kävi? Siinä kävi niin onnekkaasti, että olin ottanut varmuuskopiot tikun sisällöstä kovalevylle ja osasta vieläpä rompullekin. Eli en kärsinyt tiedon suhteen mitään tappioita. Tikku nääs oli tökkinyt jo parisen viikkoa ennen lopullista hajoamistaan, joten ennätin ottaa varmuuskopiot... :) Taas tuli todistettua varmuuskopioinnin tärkeys.