Luovuuteni ei kuki. Ehei. Runosuoni on vallankin tukossa, kirjoitusta ei vaan synny, valokuvaaminenkaan ei kauheasti innosta, mutta kuitenkin sitten ehkä jonkun verran... Inspiraatiota metsästääkseni ja muutenkin olenkin palannut menneisiin kirjoituksiini - aina lapsuuteen saakka.

11.12.1990 silloinen 4 B -luokkamme on tehnyt runokirjan. Ilmeisesti jokainen on saanut taiteilla oman kannen kyseiseen teokseen, koska - yllättäen - minun kirjani (oikeammin vihkosen) kannessa komeilee koirani auringon paisteessa. En löytänyt vihkosesta kuin yhden runoni, mutta epäilen, että koulussa on ennen runokirjamme julkaisua käsitelty erilaisia runomittoja, haikuja ja mitä näitä nyt on - sen verran sekalaista tuotosta vihkosta löytyy ja sen verran loppusointuja ja toistoa minunkin mielen tuotoksestani löytyy. Ladies and gentlemen, I give You "Riri ja Aleksis Kivi":

Oli kerran tyttö, Riri, 
se tyttö oli kova kuin kivi.
Kerran Riri rupesi
juttelemaan miehelle
jonka nimi oli Kivi, 
niin, se oli Aleksis Kivi.

Herra Kivi ja Riri
juttelivat tovin,
niin kiinnosti heitä kovin
asia josta he puhuivat.
He puhuivat ja puhuivat, 
he puhuivat... Kivestä.

Hmm. Ei paha. En muistanutkaan tätä, toisin kuin erään salmiakkikossusta tekemäni, jota jostain kumman syystä ei ole tallessa missään muualla kuin päässäni, mutta suurinpiirtein näin se meni: 

Salmiakkikossu vedettiin markkinoilta. 
Ihmisiä ei enää löytynyt hukkuneina soilta. 
Väistyi ikuisiksi ajoiksi periaatteet (?) noilta.
Säästyi ikuisesti nukkuneiden vaatteet koilta.


Täysin en voi väittää ymmärtäväni tuon jälkimmäisen runoni logiikkaa, lieneekö siinä ikinä oikeastaan mitään logiikkaa ollutkaan vaan tarkoitus on ollut ehkä vain hätkäyttää aikuisia - olinhan ala-asteiässä moisenkin runon kirjoittaessani, kun salmiakkikossu tuli ensimmäistä kertaa markkinoille suurella kohulla ja vähintäänkin yhtä suurella kohulla se sieltä vedettiin pois, tuskinpa muuten olisin siitä kuullutkaan. 

Löysin myös luokkamme ala-asteella julkaiseman Luontouutiset -lehden, jota varten osa kävi jopa tutustumassa jätevesipuhdistamoon. Ehkäpä tutustun näihin mielenkiintoisiin aineistoihin ja toivon, että löytäisin inspiraation. Ehkäpä saan jatkaa matkaa siitäkin eteenpäin ja selata kaikki mahdolliset muistitikulle, CD -romeille ja tietokoneelle tallennetut aineistoni, että writers´block avautuisi. Ehkäpä joudun eilisen polvillaan kykkimisen sijaan laskeutumaan maahan mahalleni löytääkseni uusia näkökulmia maisemiin ja pikkuasioihin. Ehkäpä kerron vanhoista hyvistä ideoistani uusille hyville ihmisille ja saan uusia näkökulmia vanhoihin asioihin. Ehkäpä.