Todellakin, aikamoinen viikko oli. Varsinkin maanantai. Töissä oli erään hakemuksen viimeinen jättöpäivä ja se kyllä näkyi. Porukkaa lappoi ovesta sisään sitä mukaa kun edellinen oli päässyt ulos. Siinä sitten piti vielä kirjata hakemukset koneelle saapuneiksi ja yrittää keskittyä asiaan. Ei toivoakaan tallentamisesta välillä.

Aamulla oli hiljaista siihen olisiko ollut ysiin asti, mutta sitten alkoi väkeä virrata. Hyvä että ehti välillä käydä syömässä. Aamukahvit jäivät väliin, mutta iltapäivällä sentään ehdin ja hyvä niin, sillä ellen olisi ehtinyt, olisin ollut aika keskittymiskyvytön...Mikään kiire takaisin työn ääreen ei olisi ollut, sillä asiakkaita ei sitten enää näkynyt kello kahden jälkeen. Mutta mitäs minä yksinäni kahvillakaan olisin istunut, kaikki muut näet olivat jo vappulomilla... Meille vaan ministeriöstä oli tullut määräys, että yhtään ennen kello neljää ei saa lähteä pois vaan hakemuksia on odotettava...

Noo, ei niin ettäkö valittaisin, pois se minusta. Itse asiassa ihan mukava kokemus, tuo kiire. Ei viime vuoden aikana kovin usein sattunut että meikäläisellä olisi ollut kiire jotain tehdä, joten siltä kannalta ajatellen ihan hauskaa. Loppuviikko onkin sitten kulunut aika tiukasti tietokoneen ääressä. Ensi viikosta ei vielä tiedä, katotaan mitä tehdään. Periaatteessa seuraavat kaksi viikkoa olisivat toista hommaa, mutta se on elettävä tilanteen mukaan. Jos nyt on tuolla puolen kiire, voisi vaikka tehdä sen puolen hommia ja sitten kesäkuussa taas toisen puolen, sillä silloin on ilmeisesti siellä kiire... Noh, sen näkee ensi viikolla mitä tekee...