Huh. Nyt se on sitten ohi. Joulu nimittäin. Päänsärky. Ja koodinimi JP:n hommat. Hyvinhän tuo meni, vaikka koodinimi JP unohtikin kepin edelliseen paikkaan ja joutui konkkaamaan iso lahjasäkki selässä ilman keppiä lasten silimien eteen :) Selittipä JP siinä sitten, että kun on 586-vuotias, se tuo muisti jo tekee tepposiaan ja ei sitä voi kaikkea enää muistaa, varsinkaan kun tontut eivät yksikään joutaneet matkalle mukaan muistuttelemaan...

Kyllä muuten lievästi sanottuna koodinimi JP oli tyytymätön itseensä huomattuaan tuollaisen mokan tehneensä. Ja saappaatkin unohtui syrjässä, valottomassa autossa vaatetusta viimeistellessä, vaihtaa jalkaan...(Syrjässä siksi, ettei kukaan tunnistaisi koodinimi JP:n käytössä olevaa riemunkirjavaa autoa:) ) Toivottavasti eivät lapsoset tunnistaneet kengistä tuttua... Toisaalta kepistä ne olisivat hyvinkin, ainakin vanhin, voineet tunnistaa, sillä se oli meidän mummin isän kävelykeppi, jolla lapset aina leikki..Sinällään kepin unohtaminen ei koodinimi JP:tä harmittanut, mutta saappaiden unohtamisesta tämä kyllä itseään ruoski... Varsinkin sen jälkeen, kun huomasi palkkion suuruuden... Ei sillä, että ainoastaan maallisen mammonan takia olisi koodinimi JP hommiaan tehnyt, vaan pääasiassa jouluhengen ja sen idean, että olisi rauha maassa ainakin jouluna. Mutta kyllähän se ei voi olla vaikuttamatta. Eli ne, jotka allekirjoittaneen tuntevat, voivat vain kuvitella, kuinka vihainen olin itselleni. Unohtaa nyt tuollaiset tärkeät asiat!

Niin, toimeksiantaja kyllä viestitti että hyvin men koodinimi JP:n hommat, mutta kyllä tämä JP itseään moittii yhäkin. Jäi sitäpaitsi vähän kaivelemaan, että joskohan se keskimmäinen lapsonen kuitenkin tunnisti koodinimi JP:n, kun syliin istahtaessaan katsoi niin oudosti pitkään silmiin? Vai liekö tämä vain koodinimi JP:n kuvittelua? Ei kai se oo mahdollista, niin vähän on kuitenki oltu tekemisissä ja yleensä (lue: AINA) mulla on omat, aidot silmälasit päässä, kun nyt taas oli vain koodinimi JP:n mustasankaiset, linssittömät lasit. Sitäpä ei kai saa ikinä tietää, tunnistivatko...

Kaiken kaikkiaan kuitenkin pääasia onnistui, eli joulumieli tuntui kaikilla olevan kohdallaan. Sehän se nykyään tärkeimmältä tuntuu, aikuisena. Joulumieli, yhdessä olo ja rauha. Siinäpä se joulun idea tiivistettynä lienee.