Lomalaisen stressitaso alkaa uhkaavasti nousta kun huhtikuun loppu lähenee, katotaan mitä tästäkin tulee. Määräaikanen työsopimus on nimittäin vain sinne asti voimassa...

Nykysessä työpaikassani oon viihtyny hyvin, jopa erittäin hyvin, sen takia, että arvomaailma tuntuu niin omanlaiseltani. Työkaverit ovat mukavia. Asiakkaat ovat mukavia.

Työtehtävät ovat sopiva sekoitus rutiinia ja yllätyksellisyyttä, mutta pikkuhiljaa sitä kyllä alkaisi kaivata jotain uuttakin - tiedän nimittäin, että sielläkin olisi vaikka kuin paljon sellaista, jota voisin opetella, vielä. Pitäisikö ruveta utsimaan kaikesta mahdollisesta, miten tuo tehdään, miten tämä tehdään, miksi näin...  Itse nimittäin haluaisin oppia kaiken mahdollisen kaikesta mahdollisesta. Siis todellakin! Ja asettua vihdoinkin pikkuhiljaa aloilleni... Muuttaminen ei hirveästi houkuttele, kun on jo asunut elämänsä aikana n.15 paikassa...