Ihmisellä on hyvä olla omatunto. On myös hyvä tietää ja tuntea velvollisuutensa. On kuitenkin hyvä olla hyvä myös itselleen. Tietää ja tuntea, tunnistaa, ja ennen kaikkea kertoa, rajansa.

Väärä velvollisuudentunto on sitä, kun jää jonnekin tekemään jotakin, koska se on muiden hyväksi tai kuvittelee sen voivan olla muiden hyväksi - oman hyvinvoinnin kustannuksella. Kun ei avaa suutansa epäkohtien kohdalla, koska ei halua sotkea, monimutkaistaa tai vaarantaa asioita. Kun tekee asioita, joista aiheutuu itselle pahimmassa tapauksessa jopa hengenvaarallisen negatiivisia seurauksia, mutta tekee vaan, koska so what - pitää katsoa isompaa kuvaa. Pitää ajatella muiden parasta.

Voi viedä jopa vuosikymmeniä oppia, että pitää muistaa olla hyvä muille, mutta myös itselle. Voi olla vaikea löytää rajansa, mutta kun ne löytää, niistä on tärkeä pitää kiinni. Yleensä asiat muistaa paremmin, kun niille on järjellinen peruste. Sellaiseksi käy mm. lentokoneista tuttu ohje; auta ensin itseäsi, sitten voit paremmin auttaa muitakin.