Väitän, että The Ugly Truth on romanttinen komedia, jota on hehkutettu ainakin Suomessa todella paljon. Liian paljon. ( Virallinen genre on pelkkä komedia, mutta minä koen pätkän romanttiseksi komediaksi, tai joksikin genrejen välimaastosta...)

Suoraan sanottuna en ymmärrä miksi elokuvaa on hehkutettu. Ainakin minä kaipaan romanttiselta komedialta (kyllä, jopa siltä voi odottaa jotain!) jotain muutakin kuin kiiltokuvamaiset pääosan esittäjät. Kieltämättä Greyn anatomiasta ja Roswellista tuttu Katherine Heigl ja Gerard Butler täyttävät Barbien ja Kenin saappaat ja osaavat myös ammattinsa todella hyvin, mutta jotain jäi silti puuttumaan. Juonetonta elokuvaa eivät pelasta parhaatkaan näyttelijät...

Menestyvä uranainen Abby on yksityiselämän puolella rakkauden kaipuinen, täydellistä miestä etsivä kontrollifriikki, jonka kissa sattumoisin sysää liikkeelle kohtalokkaan tapahtumien sarjan.

Kun Abbyn työpaikalle ilmestyy törkytyrpa kyynikko, joka kohtelee naisia esineinä, salamat lentelevät. Jollain konstilla tämä tyyppi onnistuu ylitsepuhumaan Abbyn, ja pian tämä ennen tyylistään ja itsestään niin tietoinen nainen onkin valmis temppuilemaan ja uusiutumaan kokonaan toiseksi henkilöksi pyydystäkseen itselleen haaveilemansa 10 pisteen miehen.

The Ugly Truth ei olisi tyypillinen romanttinen komedia, ellei loppu olisi onnellinen. Hauskojen kommelluksien kautta törkyturvan pinnan alta paljastuukin herkkä mies, jonka sydän on särjetty liian monta kertaa. Ja lopun arvaattekin. Boring...