Otsikko voisi herahduttaa ainakin meikäläiseltä sellaisen lausahduksen, että eihän sellainen ole mahdollista - kesällä. Luonto loistaa värein lähinnä vain syksyllä. Noh, myönnettäköön, hieman suoraksi vedettyjä viivoja... Kyllähän kesälläkin värejä piisaa, kuten tulin juhannuksen seutuihin tapahtuneilla kameran ulkoilutusreissuilla huomanneeksi. Kesän väriloisto vaan on hieman erilaista kuin syksyn. Syksyn värit ovat voimakkaita ja tunteita herättäviä, kesän värit puolestaan hillitympiä ja - no, tavallaan tunteita herättäviä. Vai mitä sanotte seuraavista? 

Matka alkoi istuksimalla Aavarannalla rantakivikossa ja kyttäillessä, josko vaikka sattuisi sellainen ihme tapahtumaan, että saisin kalan loikan kuvaan. No en saanut - vaikka nökötinkin kivennokassa hiljaa yli tunnin. Seuraavalla kerralla nökötän pidempään. 

Aavaranta_Pyh%C3%A4selk%C3%A4.jpg?143508

Heinat_Aavarannalla.jpg?1435082046

Nyt matka jatkui pienen ruohonjuuritasolla käymisen jälkeen Honkaniemeen - rantakiville istumaan ja ihmettelemään todellista sinistä hetkeä. 

Sininen_hetki_rannalla.jpg?1435082042

Minkä jälkeen ihmeteltiin keskustan vehreyttä taikka vihreyttä - tällä kertaa ilman frisbeegolfkiekkoa ;) 

Keskustan_vehreytta_Jns.jpg?1435082541

Tämän kameran ulkoilutusreissun saldo jäi ehkä hieman plussalle pienistä palovammoista huolimatta, sainhan istuksia tovin rantakivillä suht rauhassa huolimatta hyvästä kelistä, joka houkutteli ihmisiä normaalia enemmän rannoille. Saihan uskollinen Nikonini kävelyä inhoavan lähestulkoon sohvaperunan ulos liikenteeseen neljäksi tunniksi. Ja vaikka vauhti ei päätähuimaavaa ollutkaan (yhteensä pituutta reissulle 14 km), oli se yhden Jokiasemalla nautitun Spriten ja eskimojäätelötikun arvoista. Kerrankin kannatti jättää pyörä kotiin ja vain nauttia maisemista ja olemisesta. Pitäisi vaan muistaa useamminkin se, minkä yli 10 vuotta sitten kopiksessa kirjoitetussa aineessa mainitsin harrastuksekseni: att bara vara. Siitä tulee hyvä olo ;)