Be all you can be. Älä heitä mahdollisuuksiasi hukkaan. Se on vain sun omasta asenteesta kiinni.

Joopase joo. Kyllä sitä on joskus ollut niin ärsyttävän optimistinen tms. Siis en yhtään ihmettele, että kaverit on joskus hermostunu tollasten litanioiden lateluun. Varsinki lukiossa en tainnu muuta osata vapaaehtoisesti, nyhtämättä, hokeakaan kuin että se on sun omasta asenteesta kiinni, etenki ku kaverit valitti, ettei ruotsi ja englanti oikein iske. No mutta siis tottahan se on, että oppimisesta ei oikein tule mtn, jos koko asenne koko ainetta kohtaan on aivan päin honkia. Sen oon kyllä itekin hoksannu,viimeks keväällä. Mulla se vaan tökki se matikka, kielet meni ku siivillä.

Asenteen vaihto auttoi, mutta ei tuollaista toitotusta kyllä jatkuvasti varmaan jaksa oikeasti kuunnella. Siksipä en toitottanutkaan sitä pariin vuoteen. Ja se näkyi kyllä omassakin opintomenestyksessä: kiinnostavat aineet menivät helposti ja vaivattomasti hyvin, mutta vähemmän kiinnostavissa ongelmia oikein kasaantui. Siksi teinkin matikan kurssin alussa keväällä päätöksen. Muutan ihan pikkuriikkisen matematiikan opiskelutapaani. Ensin vaihdan asennetta myönteisempään suuntaan- kaiken oppii, kun se kiinnostaa. Toiseksi en surffaile netissä matikan tunnilla. Kolmanneksi ainakin yritän tehdä matikan läksyt, käytän niihin vähintään tunnin. Ja neljänneksi...Noh, pääsisin varmaan helpommalla, kun toteaisin, että oikeastaan muutin matikan opiskelutavoissani toooosi vähän - KAIKEN. Ja se myös näkyi: sain toiseks korkeimman mahdollisen arvosanan. Kyllä olin onnessani.

Nyt pitäisi vaan tehdä tässä työnhaussa samanlainen asennemuutos. Kaikki on vaan omasta asenteesta kii. Välillä päätänsä nostanut tympiintyminen pitäisi saada karkotettua ja vaikka väkisin miettiä viksuja kysymyksiä avoimista työpaikoista ja soitella perään. Tämä vko oli jo hyvää alkua, ja kun vaan jaksan jatkaa itseni kehittämistä ja kiusaamista, niin eiköhän se työpaikka löytyne ensi vuoden alkuun mennessä. Toivottavasti. Peukut pystyyn.